Vanhan kaupungin pääkadulle aukesi upea näky. Vanhat rakennukset reunustivat arvokkaasti ja edessä oli suuri kellotorni. Kadulla oli jos jonkimoista katutaiteilijaa, laulajia, soittajia, taikureita ja taiteilijoita. Joka lähtöön löytyi! Ja ihmisisä! o.O Niitä oli PALJON! Yhdessä vaiheessa reissua ei kaduilla kuulunut musiikkia ja itse häkellyin miten suuri meteli lähti ihmisistä, se ääni oli sanoinkuvaamaton.
Yleensä siinä klo 13 jälkeen alkoi ihmisiä olemaan jo aika paljon. Lähinnä lapsiperheitä, vanhuksia ja turisti ryhmiä. Joskus iltaa kohden siinä klo 17 jälkeen alkoi näkymään nuorisoa ja vanhukset alkoivat hävitä. Oli jotenkin hauska seurata, miten porukka muuttui aamusta iltaan ja me oltiin liikenteessä lähes koko päivä aina.
Yllä olevasta kellotornista on MONTA kuvaa. Se vaan oli niin upea mun mielestä! Sinne olisi päässyt ylös katselutasanteelle, mutta me jätettiin se seuraavaan kertaan. Tästä kellotornista hauska juttu, aina kun kello oli seitsemää vaille, soi siinä kellot. Ei tiedetä miksi, mutta se vaan oli hauska kun kuuli sen soivan, niin tiesi kellon olevan seitsemää vaille tasaa. :D
Ylös torniin ei päästy, mutta pääsin tornin kanssa samaan kuvaan! :D Tässä pienoismalli mun takana olevasta rakennuksesta. Paikallinen Lions Club näkyy vähän alakulmassa. :P
Ens kerralla sitte ylös asti! ;)
Suuntasimme pääkatua pitkin kohti tuntematonta lähes sanoen. Edessä oli seuraava suuri rakennus ja päätimme sitten mennä sisälle. Sieltä avautui linnan piha, pieni, mutta jokseenkin kaunis. Muutama tykki ja penkit olivat koristamassa mukulakivillä.
Ei! Sytkäriä ei ollut mukana, mutta oli sitä silti hauska esittää, että olisi sellainen mukana. :D Meikäläisen poseraaminen oli sitten toista luokkaa, kun kuvan ottamisen jälkeen todettiin, että en ois voinu seistä tykin takana noin oikeassa tilanteessa. Ois voinu käydä ohraleipä! :D
Vankien kahleet ja no minä. Mikäs siinä ollessa. Kädet sai hyvin irti ja tilaakin niihin jäi. :D
Ihan alkuun kiivettiin ylös asti, jotta päästiin sieltä sitten fiksusti kulkemaan alaspäin. Ylös oli suhteellisen pitkä matka ja portaat eivät olleet mitä nykypäivän portaita. Askelkorkeus oli melkoisen suuri, suurempi kuin meidän portaissa. :D
Ylhäällä tornista oli hienot maisemat alas. Näki melko hyvin vanhaa kaupunkia ja kuinka alkoi satamaan. Jep! Onneksi oltiin siinä vaiheessa museossa juuri, kun sitä vettä tuli ehkä muutaman minuutin ja sen verran, että huomasi pisaroita siellä täällä. :D
Tornissa oli myös tälläinen "kuilu"/kuoppa.
Arvuuttelin, että lienee varmaan joku vankien paikka ollut aikoinaan.
Tornista alas tultuamme oli edessämme korutaidetta. Meripihkasta tehtyjä muotikoruja. Paikka koruille oli mielenkiintoinen, kun esiteltiin vanhassa linnassa, jossa sitten pyöri televisioruudulta muotinäytös liittyen koruihin. Aikamme niitä katseltuamme pääsimme vihdoin lähemmäs niitä "oikeita" museo tavaroita. :D
Vanhan ajan elämä on ollut pelottavaa, todella pelottavaa. Onneksi olen syntynyt -90 luvulla vasta. En ymmärrä miten julmia ihmiset ovat aikoinaan toisilleen olleet. Tai no aikoinaan oli noitia ja kaikenmaailman taikuuksia muutenkin. Nyt me vaan ihmetellään, että onko niitä OIKEASTI ollut silloin joskus.
Linnassa oli muutamia huoneita, joissa on aikoinaan ollut vankeja. Siellä oli myös esineitä joita on käytetty kiduttamiseen ja ihan vaan tappamiseen.
Oli todella hurjaa katsoa vanhoja esineitä, kuvia ja kuunnella ääniä. Liiketunnistimella toimivat äänet on toisinaan todella pelottava juttu. Varsinkin jos ääni jonka kuulet on kammottavaa valitusta/kidutusta.
Vaikka paikka oli omalla tavallaan pelottava, oli se myös mielenkiintoinen. Surullista ajatella mitä tosiaan on aikoinaan tehty, mutta onneksi tänä päivänä ei ole vaarana tälläiset kidutustoimet. Eihän?! :o
Upeita vanhoja aarteita vuosilta joista itsellä ei oo minkäänlaista hajua, mitä kaikkea on tapahtunut.
Vain tälläiset museot ja vanhat tarinat sen kertovat ja näyttävät miten on eletty aikoinaan.
Seuraavalla kerralla luvassa lisää kuvia rakennuksista. Tässä teille museo postaus! :)