Kesä

Aivan ihanan lämmin ja aurinkoinen päivä!
Tämä päivä kului vietellen syntymäpäiviä ja nimipäiviä sekä ajellen nurmikkoa ja hoitaen muuten pihaa ja kotia. Ehkä koneellisen pyykkiä voisi vielä laittaa, niin riittää tälle päivälle/illalle.

Ihan mahtavat nimpparijuhlat tytöillä oli. Tulipa sitten ensimmäistä kertaa tänä kesänä pompittua trampoliinilla ja se oli kivaa, niinku aina. ;) Ainakin tytöillä oli hauskaa ja tietty mulla! Allasbileet pidetään kunhan vain kelit on oikeasti täysin lämmenneet ja kaikilla alkaa loma ja sitte ku mulla ylipäätään on jotain vapaata. 

Nurmikko tuli nyt tosiaan KOKONAAN ajettua tänään, ainakin mun mielestä. o.O
Mukavasti tuuli nappas aina leikattuun nurmeen kiinni ja ne sitte tietysti lenteli meikäläistä päin ja olipa sitten nurmikko vuoroaus tullu ihan ilmatteeks. Onneks ei paarmoja tai muita ötököitä ollu hirrveesti, paitsi hämähäkkejä!! Että ne on inhottavia! En pelkää niitä, mutta en yhtään siedäkkään niitä. Ne on vaan niin hirveän inhottavan näköisiä, pitkine koipineen! Hyh!!

Tulipa myös kuvailtua muutama kuva luonnosta ja ittestäni. Uuden kameran oston jälkeen, oon ruvennu enemmän kuvailemaan ja ihmekös tuo, kun on kuitenkin upea kamera. Ties kuinka hyvä harrastus siitä tulee vielä. 

No mutta tää nyt on tällänen blaablaa päivitys. :P Jospa muutaman kuvan lykkään vielä perään ja sitte meen laittaa sen pyykkikoneen hurisemaan vielä kerran tänään.

Tack och adjö! o/

P.S. Edelleen kysely käynnissä! ;)

särkynytsydän

valoilmiö

osa puutarhaa

"Kesä,
Eikä mitään tekemistä.
Kaupunki nöyränä sylissä,
Sormissa tuoksuu tupakka.
Sun nauru on vieras ja ihana.
Kato mua, kun mä villinä värisen,
Enkä surua pelkää, kun tunne en.
Oo, miten suloinen kesä!
Kun se loppuu, jää vain pimeä."

Korkeasaari

"Kysyit onko mulla mitään

listasin ne kaikki tähän

asioita joista vähän

elämässä ilahdun

Joku uusi PC-peli

päivittäinen punttisali

sarjakuva-albumini

varsinkin Tex Willeri

Korkeasaari keväällä

karhut heräilevät

koko perhe yhdessä

kerrankin on

Kysyit onko mulla mitään

listasin ne kaikki tähän

asioita joista vähän

elämässä ilahdun

Karkkivalikoima hyvä

Kelan tuki saapuu tänään

joku puhuu mulle jotain

kysyy vaikka sytkärii

Korkeasaari keväällä

karhut heräilevät

koko perhe yhdessä

kerrankin on

Älä enää vastaa tähän

Teen sen mitä aion

tänään

Sä et sitten tienny mitään

jos ne kysyy myöhemmin"

♥

jauho peukalo fiilistelee

Kaikki muistavat sen, miten ihanalle tuoksuu äidin leipomat pullat ja sämpylät.
Minä ainakin, mutta tällä kertaa ei ollutkaan äidin leipomukset tarjolla vaan vain muistot.
Viime sunnuntaina, äitienpäivänä, saimme maistaa maailman mahtavinta valkosuklaajuustokakkua. 
Itse en ole koskaan kokeillut juustokakkua, mutta nyt siihen tuli muutos! 
Sain nimittäin juuri valmiiksi (jääkaappissa jähmettymässä) dominopätkisjuustokakun. Sitä saadaan sitten illalla maistella ja toivottavasti onnistuu ensimmäisellä kerralla hyvin. 

Olen aina rakastanut ruoanlaittoa ja nimenomaan RUOKAA! Ja kuka nyt ei söisi kun jotain on tarjolla? Ja varsinkin herkkuja...
Meillä ei ole vielä keittiötä, joten ruoanlaitto on tehnyt viimeiset puolitoista vuotta tiukkaa. Grilli, mikro ja kaasuliesi ovat olleet kovassa käytössä. Ajatus silloin siitä, että keittiö on remontissa ja sen valmistuminen kestää, oli jännittävää. Nyt sitä miettii, että millainen se mahtaa olla, vai onko millainenkaan. Mutta tähänkin asti ollaan selvitty ilman sitä uunia sekä liettä, joten miksi ei tästä eteenpäinkin?
Itse olen todella äkkipikainen ja kaiken pitäisi tapahtua samantien ja remontin suhteen varsinkin. Asiat vain eivät mene niinkuin niiden toivoisi menevän. Olen ollut erittäin kärsivällinen ja pitkäjänteinen ja tulen sitä olemaan jatkossakin, tiettyjen asioiden suhteen. 
Se oma koti olisi hienoa saada jo valmiiksi ja päästä lieden ääreen tekemään aamiaista ja illallista ja mitä mahtavimpia herkkuja avopuolisolle, mutta sitä saadaan vielä hetki odotella.

Kevät on pitkällä ja kesä on näillä näkymin jo kynnyksillä, lämmön puolesta. Vielä olisi kaksi viikkoa töitä esikoulussa, eskaritätinä. Fiilikset menee päivä päivältä haikeammiksi ja se tuntuu vaikuttavan omaan jaksamiseen. Viime aikoina on sattunut yhtä sun toista omituista, varsinkin minulle. Ja harmittavaisinta on, että tunnun nyt jatkuvasti olevan sairauslomalla, tälläkin hetkellä vasemman jalan vuoksi. Urheilu on raastavaa hommaa!

Mutta niistä fiiliksistä vielä...

Voin sen verran sanoa, että viime vuosi, työmaalla, on ollut mielestäni paras tähän mennessä. Työtoverit, lapset ja työskentely ylipäätään, ovat tuottaneet itselle lisää tulosta ja kokemusta. Tunnen itseni paljon vahvemmaksi ja "isommaksi". Suurin kiitos siitä kuuluu työparilleni, joka on kuunnellut ja auttanut ja jonka kanssa on ollut mahtavinta tehdä työtä. Tätä vuottan ei nopeasti unohda! Monen monta asiaa on pohdittu, monen monta asiaa on ratkaistu. Ja tässä sitä ollaan, kynnyksellä päästää esikoululaiset ensi syksynä kouluun ja kynnyksellä erota työtovereina. Toivon kuitenkin, että työn ulkopuolinen ystävyys säilyy, vaikkakin yhteinen työmme päättyy. 

*snif* ♥

Kiitos sinulle siis! ♥

"Kedolta kerään auringon kimalteen,
muistojen nauhan sen helmistä teen.
Kauneimmin hohtavat helmet nuo,
joissa ajatukseni rientävät sun luo." 

Puutarhurin laulu

Täällä ollaan elelty täysin hiljaiseloa. Kirjoittaminen on jälleen jäänyt taka-alalle, kun jostain syystä joko inspiraatio ollut kateissa tai sitten muuten ei vain ole ollut innostusta. Harmittavaista...

Mutta nyt on ainakin yksi aihe! Nimittäin löysin itsestäni sisäisen puutarhurin. Sain yksi yö ajatuksen, jonka pohjalta sitten lähdin toteuttamaan enemmän ideaani. Puutarhassamme olevat ruuspensaat haluan vaihtaa timanttituijiin ja nyt enää puuttuu niiden pensaiden kaivaminen ylös juurinensa. 
Uudistusta siis luvassa ja roimasti!

Muutosta..

Mm. huomenna olisi tarkoitus lähteä hakemaan orvokkeja ja ehkäpä muitakin kukkasia, jotta saan suuriin patoihin ne kasvamaan, näyttää meidänkin etupiha hieman kauniimmalta. ;)
Kerrankin jotain saan aikaiseksi, mitä olen joko haaveillut tai sitten saanut vain yhtäkkisen inspiksen! Joten jospa minun puutarhurin elämä lähtisi tästä nousuun ja pysyisi sitten hamaan loppuun! :)

Liikunta harrastus on lähtenyt vähän erilailla nousuun, mutta kyllä sekin on muuttunut. Enemmän vain pitäisi ottaa niskasta itseä kiinni, jotta pääsisi tuloksiin!! Aikaa se vie, mutta lopputulosta odotellessa.

Lauantaina meillä onkin tiedossa miekkosen tädin 50-vuotis juhlat. Aamulla olisi tarkoitus mennä siinä 10 maissa kampaajalle laitattamaan tukka kauniisti, jotta on ees hiukan juhlava tämä neiti. ;) No mahtavat juhlat tulossa, ainakin juttujen perusteella ja tietenkin ohjelman. Tanssia ja musiikkia tiedossa paljon. 

Mutta nyt hiljenen, lyhyen postaukseni kanssa. 

" Minä kylvän vihreän nurmikon joka kasvaa apilaa
Ja vehmaalta tuoksuu tarhassa kun tuuli puhaltaa
Älä huolehdi turhaan tarhuri, saat siemenet itämään
Voikukkia kasvaa varmasti ja vaikka et kylväkään

Minä ruusun istutan tarhaani, jalon, vahvarunkoisen
Ja kun ruusu nuppunsa aukaisee, koko päivän iloitsen
Älä huolehdi turhaan tarhuri, saat ruususi kasvamaan
Ja sen piikit tunnet varmasti jos kukka ei puhkeakaan

Ja lintulautoja joukoittain panen puihin korkeisiin
Lahorastaat aamulla laulavat, minä herään säveliin
Älä huolehdi turhaan tarhuri jos lähtevät laulajat
Niin harakat saapuvat varmasti ja ne puissasi nauravat "